Elokuu

Kuukauteen liittyvät materiaalit

 

 

 

Elokuuhun ei sijoitu kalenterissamme erityisiä juhla- tai teemapäiviä. Päiväkotien ja koulujen syyslukukauden alkaessa palataan arkiseen työntekoon ja on hyvä suunnitella tulevan lukuvuoden toimintaa. Elokuuhun mahtuukin hyvin monia vuoden kiertoon sitoutumattomia teemapäiviä ja vieraampiin kulttuureihin kuuluvia juhlia. Joku uusi tapahtuma saa työskentelyn aloituksen tuntumaan innostavalta ja kiinnostavalta!

Aikamatka arkeen: vapaa-aika ja mökkeily

Aikamatka arkeen -radiosarjan kuudennen osan aiheena on vapaa-aika ja mökkeily. Sivusto käsittelee vapaa-aikaan ja erityisesti mökkeilyyn liittyviä perinteitä ja niiden muutoksia.

Koulurauha

Koulurauhan virallisille internetsivuille on koottu tietoa Koulurauhasta sekä toimintaideoita teemaan liittyen.

Taidetta salaisessa puutarhassa

Raumalaisia kouluja oli mukana luomassa yhteisöllistä Tunne + Tila –ympäristötaideteosta autioituneen Sepän talon puutarhaan. Monen tahon yhteistyö toteutettiin talkoomeiningillä.

Uskontokalenteri

Uskontokalenteri esittelee perinteisten suomalaisten ja luterilaisten juhlapyhien lisäksi islamin, juutalaisuuden sekä katolisen ja ortodoksisen perinteen juhlapyhiä ja merkkipäiviä.

Elokuu ennen vanhaan

elokuuElokuu on tunnettu Suomessa aiemmin nimillä mätäkuu ja kylvökuu. Ennen vanhaan Suomessa vietettiin muun muassa Neitsyt Marian taivaaseenastumispäivää (15.8.), Pärttylin, eli apostoli Bartholomeuksen, päivää (24.8.) ja Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivää (29.8.). Kyseisenä päivänä oli ehdottoman kiellettyä, huonon viljaonnen pelossa, kylvää ruista tai muokata peltoa. Toisaalta sekä puiden ja soisten maiden kuivattaminen kyseisenä päivänä olisi erityisen tehokasta.

Lähde: Kustaa Vilkuna. Vuotuinen ajantieto. Otava

Elokuusta sanottua

Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivänä (29.8) ei saa kylvää.

- Paattinen.

Lauri heittää kylmän kiven veteen.

- Salo

Lauri hallahousu.

- Kankaanpää

Marinapäivä on ruukiinleikkuupäivä. Silloin on kyäs pellolla, kynttilä pöydässä.

- Kankaapää.

Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto